Olen kirjoittanut Keinukallion hallihankkeesta blogissani jo aikaisemminkin. Sinänsä ajatukseni eivät kovinkaan paljoa tuosta aikaisemmasta ole muuttuneet, maailmantilanne sen sijaan on. Rakennuskustannukset ovat nousseet merkittävästi ja korkomarkkina on muuttunut hankkeen kannalta huomattavasti epäedullisempaan suuntaan. Onko hanke ylipäätänsä elinkelpoinen? Eilen käsissä oli hankkeen lainojen takaaminen valtuustossa.
Poliittinen paine hallin maaliin saattamiseksi on käsin kosketeltava. Kritiikkiä ja kysymyksiä esittämällä saa herkästi liikunnanvastustajan leiman, vaikka hankkeen toteutumista todellisuudessa toivoisikin. Mielestäni käsissä on luottamushenkilön näkökulmasta lähtökohtaisesti riskienhallinta-harjoitus. Liikuntahalliyhtiö on perustettu sillä oletuksella, että se kattaa omat kulunsa, joten on luonnollista että meille esiteltävät taloussuunnitelmat ovat sen mukaiset. Muuten projekti olisi varmasti jo kuopattu. Tehtäväksi jääkin lähinnä arvioida, onko suunnitelmat realistisia vai eivät?
Itseäni on mietityttänyt erityisesti yksi kysymys, johon on ollut hieman vaikea saada selkeää vastausta:
Miten on mahdollista että hankkeen hintalappu on noussut noin neljä miljoonaa, korkomarkkina on muuttunut melko tavalla ja silti hanke on saatu kannattavaksi?
Tämä on oleellinen seikka, kun arvioidaan minkälaisia riskejä tehtyihin talouden olettamiin tämän hankkeen osalta sisältyy. Käytännössähän on oikeastaan kaksi parametria, joilla tulopuolta voi ruuvata paremmaksi: hinnasto sekä käyttöaste. Kaivelin vanhoja webinaarikalvoja parin vuoden takaa ja vertasin niitä meille tällä kierroksella esiteltyihin lukuihin. Hallin tulopuoli on nykyisin arvioitu noin 35% suuremmaksi kuin kaksi vuotta sitten. Mikäli prosenttien sijaan haluaa ajatella euroja, niin sama rahana on vuositasolla noin puoli miljoonaa euroa enemmän hallin käyttäjiltä perittäviä maksuja kuin vielä kaksi vuotta sitten arvioitiin. Onko tämä realistinen muutos tuloja arvioitaessa?
Mitä tämä tulopuolen virittäminen tarkoittaa hallin tulevien käyttäjien näkökulmasta? Sitä on melko hankala arvioida, koska tarkkoja tietoja suunnitelluista käyttömaksuista ja käyttöasteista on ollut niukasti tarjolla. Jalkapallo on tältä osin poikkeus ja eilisessä valtuuston esittelyssäkin väläytettiin pikaisesti tarkempia laskelmia sen osalta. Silmääni on pistänyt erityisesti se, että hallin prime-time ajan käyttöaste on arvioitu olevan jalkapallon osalta 100%. Keskihintana per tunti on laskennassa käytetty 315€ alv. 0, eli verollisena 346€ per tunti. Samaan aikaan esimerkiksi Järvenpäässä jalkapalloseura maksaa primetime-tunnista 63€ / tunti vähemmän (seura-alennuksen myötä).
Projektin hankesuunnitelmassa kirjoitetaan seuraavasti:
“Esim. kenttien käyttöasteen arvioidaan realisoituvan 90 %:iin primetime-aikoina (perustuen toteutuneisiin tietoihin kunnallisista liikuntatiloista, sekä yksityisen hallioperaattorin kokemuksiin). 100 % käyttöaste on käytännössä epärealistinen.“
“Edellä kuvattuihin tietoihin ja arvioihin perustuvat liikuntatilojen tuottolaskelmat ovat maltillisen realistiset. Käytännössä tuottolaskelmat ovat “minimitaso” johon odotetaan hyvällä markkinoinnilla ja myynnillä yllettävän kohtuullisen pian hallin aloitettua toimintansa.”
On vaikea olla ajattelematta, että esitettyjen lukujen ja hankesuunnitelman välillä vallitsee ristiriita. Olisikin mielenkiintoista nähdä laskelmia hallin kannattavuudesta vaikkapa siten, että käyttöaste olisi prime-time tunneilla hankesuunnitelman mukainen 90% ja hinnat Järvenpääläisen hallin tasolla. Olisiko halli edelleen taloutensa osalta kustannuksensa kantava? Uskallan väittää, että ei. Tämä on toki tilanne vain yhden lajin osalta. On mahdollista, että muut lajit sitten toteutuvat odotettuakin paremmin ja paikkaavat tilanteen, mutta saatavilla olevien tietojen varassa sitä on vaikea arvioida. Hinnat varmasti myös tarkentuvat projektin edetessä, mutta vaikuttaisi siltä, että ei niitä ainakaan ole varaa suunnitellusta laskea.
On varmasti syytä arvioida myös sitä onko tämänkaltaisen hallin pyörittäminen ylipäätänsä realistista kaupallisista lähtökohdista. Rahoituksen osalta olemme tämän takauspäätöksen myötä jo luomassa yhtiölle huomattavasti parempia elinmahdollisuuksia verrattuna puhtaasti kaupalliselta pohjalta ponnistavalle. Hankesuunnitelmassa mainitaan seuraavasti:
“Harva liikuntalaitos Suomessa tuottaa käyttö- ja pääomakustannusten verran, vaan lähes poikkeuksetta julkiset liikuntalaitokset edellyttävät omistajiensa taloudellista tukea.”
Uskon, että tämä varmasti pitää paikkansa. Ja tuetaanhan me Keravalla jo nyt eri liikuntapaikkojen käyttäjiä - vaikkapa uimahallissa ja jäähallissa. Tätä hanketta myydään meille kuitenkin sillä oletuksella, että ensimmäisen muutaman vuoden jälkeen hanke ei kaupungin tukea tarvitsisi. Samaan aikaan odotamme, että halli tuottaa puoli miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin vielä kaksi vuotta sitten arvioimme.
Toivottavasti päädymme niiden harvojen liikuntalaitosten joukkoon, jotka pystyvät kattamaan omat kulunsa. On kuitenkin ymmärrettävä, että yhtiön omistajana kaupunki viime kädessä kattaa omalta osaltaan yhtiön mahdolliset tappiot. On hahmotettava mittaluokka, josta tässä puhutaan. Kutsutaan sitä sitten paperilla päiväkäytöksi tai liikuntapaikan taloudelliseksi subventoimiseksi, niin tuon riskin me olemme valtuutettuina hyväksymässä.
Keskustelun jälkeen valtuusto päätti hyväksyä hallihankkeen lainojen takaamisen Keravan osalta. Projekti siis nytkähti pykälän verran eteenpäin ja Sipoolaiset kokoontuvat saman päätöksen äärelle myöhemmin tällä viikolla. Investointiin liittyvien lisäselvitysten valmistuttua ennen lopullista rakentamispäätöstä, on hankkeeseen liittyvät talouden olettamat riskeineen käytävä läpi suurennuslasin kanssa myös poliittisella tasolla.
Itse toivon hankkeelle myötätuulta sekä kantavaa maaperää, vaikka sen taloudesta huolissani olenkin.