Yksi kunnallisvaalien teemoistani oli edistää Keravan kehitystä pyöräilykaupunkina. Hyvin usein kuulee puhuttavan Keravasta pyöräilykaupunkina ja onpa aiheesta saatu 90-luvulla jopa palkintokin. Harmittavan usein kuitenkin pyöräilijän arjessa tämä markkinoitu imago ei vastaa todellisuutta. Kun juhlapuheita pidetään riittävän kauan ilman todellisuuspohjaa, niin niiden uskottavuus katoaa.
Eipä mene viikkoakaan (vai päivääkään?), jolloin ei jostain mediasta kuulisi Keravalla tapahtuneista pyörävarkauksista. On selvää, että tarvitsisimme parempia ja turvallisempia pyörien säilytysmahdollisuuksia. Pitäisi olla itsestäänselvyys, että ainakin kaupungin omien kiinteistöjen yhteydessä olisi riittävä määrä pyörätelineitä, joihin pyörän saa rungosta lukittua.
Viime vuosien rakennusbuumi on tuntunut erittäin konkreettisesti Keravalaisten pyöräilijöiden liikkumisessa: kaupungin pääväylän pyörätiet ovat olleet poikki kuukausia, osa vuosia. Kiertotiet ovat olleet hankalia ja heikosti merkittyjä. Milloin kaupunki alkaa vaatia rakennuttajilta kevyen liikenteen väylien parempaa huomioimista projektien aikana? Milloin kevyen liikenteen väylien katkaisemiselle asetetaan asianmukainen hinta, jotta rakennuttajilla on aito intressi pitää väylät käytössä eikä pahimmassa tapauksessa omina varastoinaan?
Kevyen liikenteen väylien alueella on viime aikoina tehty myös paljon remontteja liittyen vesijohtoverkoston peruskorjauksiin. Yhtenä kesän esimerkkinä uimahallin ohitse kulkeva kevyen liikenteen väylä. Näin joulun alla on ilo ajaa uudella asfalttipäällysteellä, mutta väkisinkin tulee mieleen, että olisiko päällystystyöt voinut tehdä jo aikaisemminkin? Projekti on edennyt vaiheittain ja osa alueesta oli muiden töiden osalta ohi kesän lopulla. Miksi asfalttia piti odottaa kuukausitolkulla? Voisiko tähän vaikuttaa jo projektien kilpailutusvaiheessa? Olisiko muita laadullisia kriteerejä, joita kevyen liikenteen projekteissa tulisi huomioida oletuksena (kanttikivien käyttö, pohjien laatu, päällysteiden väritys jne.)? Olisiko mahdollista luoda Keravalainen laatustandardi projekteille, joka tukisi kaupungin imagoa pyöräilijät huomioivana asuinpaikkana?
Tapahtuu kaupungissa toki hyvääkin pyöräilyyn liittyen. Kerava on tänä syksynä liittynyt Pyöräilykuntien verkoston jäseneksi, mikä on varmasti hyvä juttu:
“Pyöräilykuntien verkosto edistää pyöräilyä, pyöräilykulttuuria sekä pyöräilyn olosuhteita Suomessa. Tavoitteena on lisätä pyöräilyyn ja kävelyyn liittyvää vuorovaikutusta kuntien, valtionhallinnon, yritysten sekä erilaisten järjestöjen sisällä ja välillä sekä välittää uusinta kansainvälistä tietoa kehittämistyön tueksi.”
Toivottavasti tästä foorumista saadaan myös tavallista arkipyöräilijää hyödyttää kokemusta eikä se jää vain imagonkohotuksen välikappaleeksi. Ehkäpä tämä verkosto voisi toimia työkaluna myös seudulliseen pyöräilyverkoston kehittämiseen?
Pyöräilyverkostoon liittymisen lisäksi käynnissä on pyöräilyn sujuvuuden kehittämisohjelman laatiminen. Tätä varten on tilattu konsulttiselvitys, jonka tavoitteena on tuottaa toimenpideohjelma, jolla pääpyörätieverkosto saadaan kehitettyä laadullisesti tavoitellulle tasolle. Erittäin tervetullut selvitys, jossa harmittavasti kuitenkin rajataan keskusta-alue kokonaan tutkittavan alueen ulkopuolelle. Arkipyöräilijän näkökulmasta keskusta-alueen pyöräilyn sujuvuus on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin muun verkoston alueella.
Kaupungin taloussuunnitelmassa on varattu seuraavan kolmen vuoden ajanjaksolle 200 000 euroa kevyen liikenteen väylien parantamiseen. On mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin alkuvuonna valmistuva kehitysohjelma ja sen toteuttamiseen varatut taloudelliset resurssit kohtaavat.
Pyöräilykulttuurin kehittäminen ei ole pelkästään pyöräilyinfran parantamista. Jos haluamme olla aidosti pyöräilykaupunki, tulee asukkaat ottaa mukaan. Paikallisten pyöräilijöiden osallistaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta todelliset kehittämistarpeet saadaan esiin ja palveluiden käyttäjät pääsevät vaikuttamaan heidän arkeensa vaikuttaviin asioihin. Palautekanavien tulee olla toimivat ja kommunikaatio toimia myös asukkaiden suuntaan. Pyöräilyn edistäminen on ennen kaikkea asenneilmapiirin muuttamista: monilta osin kyse ei ole suurista taloudellisista investoinneista, vaan enemmänkin pyöräilyn hyväksymisestä vakavasti otettavana liikennemuotona. Tähän liittyy edellä mainitut infra-asiat yhtä lailla kuin esim. viestintä- ja turvallisuusaspektit.
Hallitus on asettanut energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi lisätä kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen määrää 30%. Ilmeisten ilmastovaikutusten lisäksi on tutkittu mitä muita vaikutuksia tällä tavoitteella toteutuessaan olisi. On arvioitu, että vuosittain voitaisiin välttää yli 350 ennenaikaista kuolemaa ja vuoteen 2030 mennessä olisi mahdollista säästää yli 13 miljardia euroa terveydenhoidon kustannuksissa. Pyöräilykulttuurin edistäminen on siis ilmastotyön lisäksi myös viisasta sote- ja talouspolitiikkaa.
Keravalaiset kaupunginvaltuutetut tekivät kesäkuussa 2018 aloitteen poliittisen työryhmän perustamiseksi pyöräilyn edistämiseksi. Aloitteen alullepanijoina oli valtuutettuja jokaisesta valtuustoryhmästä, mikä itsessään on jo poikkeuksellista. Tämän lisäksi aloite sai vahvan kannatuksen valtuutettujen joukossa. Pyöräilyn edistäminen on myös linjassa kaupungin tuoreen strategian kanssa, jossa olemme linjanneet haluavamme olla kestävän liikkumisen esimerkkikaupunki.
Aloitteen lähtökohdat huomioiden on aloitteen vastaus minulle pettymys:
“Tekninen lautakunta toteaa, että erillistä poliittista polkupyöräilyn edistämistyöryhmää ei ole tarpeen perustaa, vaan riittävä poliittinen ohjaus pyöräilyn edistämiseen saadaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan kautta.”
Vastauksessa on otettu hyvin yksioikoinen lähestyminen pyöräilyn edistämiseen vain teknisen toimialan asiana. Kuten olen edellä koittanut tuoda esiin, ei kyse ole vain pyöräilyinfrasta, vaan paljon muustakin. Itse koen, että työryhmä voisi edesauttaa viranhaltioiden työtä pyöräilyn edistämiseksi luomalla sekä poliittiset että toimialarajat ylittävän foorumin polkupyöräkulttuuria- ja asennetta edistävää työtä tekemään. Kyse on yhteistyöstä.
Työryhmä olisi mukana määrittelemässä keravalaista laatutasoa pyöräilijöiden tarpeiden paremmin huomioimiseksi. Oleellisena osana työryhmän toimintaa tulisi olla aiheeseen liittyvän osallisuuden lisääminen kaupungin asukkaiden keskuudessa.
Edellä mainitut seikat huomioiden yritimme valtuuston kokouksessa aloitevastauksen palauttamista uudelleenvalmisteluun. Valitettavasti tänään valtuuston enemmistö äänesti polkupyöräilyn edistämistä vastaan.