Tänään kokoontui järjestyksessään neljännen kerran Keravan koululaisvaltuusto. Koululaisvaltuustossa koulujen edustajat pääsevät tuomaan esiin heidän kannaltaan tärkeitä asioita päättäjille. Tällä kertaa teemana oli hyvinvointi. Koululaiset olivat ideoineet kouluissa esityksiä hankkeista, joilla heidän (ja miksei muidenkin kaupunkilaisten) hyvinvointia parannettaisiin. Lopuksi järjestettiin yhteinen äänestys, jossa sekä koulujen edustajat että valtuutetut äänestivät ehdotukset tärkeysjärjestykseen. Voittajaksi nousi koulujen välipalatarjonnan järjestäminen.
Valtuuston päätöslistalla merkittävimpänä asiana oli hyväksyä Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma vuosille 2021-2030. Kerava on tällä valtuustokaudella sitoutunut kansainväliseen kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen sekä laatimaan tänään hyväksytyn suunnitelman. Ilmastosopimukseen liittymisen myötä Kerava on sitoutunut vähentämään ilmastopäästöjään 2030 mennessä 60% vuoden 2007 tasosta sekä raportoimaan edistymisestä tasaisin väliajoin.
Toimintasuunnitelma sisältää varsin kattavan analyysin siitä mistä Keravan osalta päästöt syntyvät sekä linjaa toimenpiteitä kuinka päästötavoitteisiin päästään. Materiaalia on koottu yksiin kansiin reilusti ja paketti vaatiikin hieman pureksintaa. Positiivisena asiana suunnitelmasta varsinaisten toimenpiteiden ulkopuolelta nousi mielestäni tahtotila asukkaiden osallistamisesta
Mielestäni on erittäin tärkeää, että kaupungin ilmastotyössä otetaan asukkaat avoimesti mukaan. Tekemisen täytyy olla läpinäkyvää ja eri kohderyhmien (asukkaat, yrittäjät, jne.) tulee kokea olevansa osa yhteistä suunnitelmaa ja päästä aidosti antamaan oma panoksensa tässä yhteisessä haasteessa.
Toisena nostona suunnitelmasta voisi poimia edelliseen oleellisesti linkittyvä työkalun, joka kulkee suunnitelmassa nimellä Ympäristövahti (entinen Ilmastovahti). Ympäristövahti on sovellus, josta kuka tahansa pystyy seuraamaan ilmastotyön etenemistä.
“Toimenpiteiden seurantaan tarvitaan työkalu, joka mahdollistaa tulevaisuudessa myös kaupunkilaisten osallistumisen toimenpiteiden suunnitteluun”
Kyseessä useamman kaupungin yhteinen sovellus, jonka toteutuksessa esimerkkiä on näyttänyt Helsinki. Mielestäni olisi aiheellista pohtia, että voitaisiinko tämä verovaroin toteutettava työkalu julkaista avoimen lähdekoodin projektina, jotta yhteisistä rahoistamme saataisiin ulosmitattua maksimaalinen hyöty. Työkaluun kerättävä data tulisi myös julkaista vapaasti käytettävänä, jotta sen pohjalta olisi kenen tahansa mahdollista kehittää tätä yhteistä tavoitetta tukevia palveluja.
Ilmastoaiheissa pysyttiin myös osin valtuustoaloitteiden puolella: Karri Wickman teki aloitteen liittyen ilmastobudjetointiin. Pidän itse tärkeänä läpinäkyvyyttä myös ilmastoasioissa ja onkin oleellista että pystymme seuraamaan toimenpiteiden vaikutusta myös taloudellisesta näkökulmasta. Sen sijaan en ole lainkaan varma siitä vaatiiko se erillistä ilmastobudjetointia. Etenkin, kun edessä on nyt hyväksytyn toimintasuunnitelman toteutuksen aloittaminen, mikä varmasti aiheuttaa viranhaltijoille reilusti töitä. Tämän vuoksi en tänään allekirjoittanut tuota aloitetta. Sen sijaan toivoisin taloudellisen datan tuomista mukaan jo aikaisemmin mainitsemaani Ympäristövahtiin, jolloin myös taloudellinen puoli olisi läpinäkyvästi ja jatkuvasti nähtävissä muun tiedon joukossa.