Keravan kaupunki myöntää uimahalliin useille asiakasryhmille alennuksia. Alennuksia on niin eläkeläisille, työttömille, varusmiehille kuin opiskelijoillekin. Lisäksi omana ryhmänään on niin kutsutut erityisryhmät, johon kuulutaan erilaisten terveydellisten syiden perusteella.
Kerava on tuomassa merkittävän muutoksen liittyen viimeksimainitun erityisryhmien alennuksen myöntöperusteisiin. Nykyisellään myöntöperusteena on tietyt Kela-kortin tunnukset tai lääketieteellinen selvitys, kuten lukuisissa muissakin kunnissa. Erityisryhmiin on Kela-kortin perusteella laskettu mm. asmaatikot, diabeetikot ja epileptikot vain muutamia ryhmiä luetellakseni. Erityisryhmän alennuksen on voinut saada myös psykiatristen sairauksien perusteella, kunhan Kela-kortista on löytynyt sopiva status.
Lääketieteellisten selvitysten perusteella erityisryhmän alennuksen on voinut saada mm. syöpäpotilaat, fibromyalgiasta kärsivät sekä tietyin ehdoin uniapneapotilaat. Myös merkittävän ylipainon perusteella on voinut saada erityisryhmän alennuksen. Erityisryhmien joukko on siis nykytulkinnan mukaan varsin kirjava.
Kaupunki on nyt muuttamassa erityisryhmien alennuksen myöntöperustetta siten, että perusteena olisi vain merkittävä toimintarajoite. Erityisryhmän alennuksen saisi vain, mikäli henkilöllä on vammais-statuksen osoittava kortti (EU:n vammaiskortti, näkövammaiskortti, tai vastaava). Näin ollen kaikki edellä mainitsemani ihmisryhmät tulevat tippumaan erityisryhmien alennuksen ulkopuolelle. Merkittävin perustelu muutokselle: yksityisyyden suoja.
Yksityisyyden suojaan vedotaan koska nähdään ongelmalliseksi, että asiakas joutuisi näyttämään terveystietojaan todistaakseen täyttävänsä erityisryhmän kriteerit. Lakipohjaa tälle tulkinnalle en ole nähnyt, mutta maalaisjärjellä ajateltuna se vaikuttaa melko tiukalta näkökannalta. On vaikea nähdä asiakkaan näkökulmasta ongelmaa siinä, että kerran vuodessa näyttää Kela-korttinsa tai lääkärintodistuksen liikuntatoimen henkilökunnalle, mikäli vaihtoehtona on alennuksen ulkopuolelle jääminen. Väistämättäkin herää kysymys, että onko tämän muutoksen todellinen ajuri yksityisyyden suoja vain onko taustalla jotain muutakin?
Toisena perusteena on esitetty yhdenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Helsingissäkin kun on siirrytty tähän tiukempaan tulkintaan, niin me seuraamme perässä. Toisaalta hyvinvointialue-kumppanimme Vantaa ei ainakaan toistaiseksi ole osoittanut merkkejä, että siellä tulkintaa muutettaisiin. Tietääkseni myöskään Tuusulassa ei olla muuttamassa kriteeristöä. Edistääkö muutos siis todella yhdenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta? Miten muissa kunnissa yksityisyyden suojaan liittyviä haasteita on hallittu?
Muutoksen taloudellisia vaikutuksia ei poliitikoille ole esitelty. On todettu, että merkittävä osa erityisryhmien vuosikortin omaavista henkilöistä voisi myös hankkia yli 65-vuotiaille tarkoitetun vuosikortin, eikä vaikutus siten olisi suuri. Mutta kuinka merkittävä osa? Väistämättäkin muutos on tietyille ihmisryhmille leikkaus, vaikka sitä miten pyöritettäisiin. Olisikin mielenkiintoista nähdä arviot siitä kuinka iso joukko tällä hetkellä erityisryhmien alennuksesta nauttivista henkilöistä jää muutoksen myötä liikunnan ulkopuolelle vuosikortin hinnan lähes kymmenkertaistuessa.
Liikuntatoimen talous on ollut kireällä kuin viulunkieli viime vuosina. Erityisenä haasteena on ollut uimahalli ja liikuntatoimen alijäämää onkin paikattu toimialan muiden vastuualueiden budjeteista. On melko helppo päätyä ajatukseen, että tämän muutoksen taustalla on myös taloudellisia ajureita. Avoimen päätöksenteon kannalta olisi tärkeää, että tämänkaltaisten muutosten taloudelliset vaikutukset arvioitaisiin ja esiteltäisiin myös luottamushenkilöille, vaikka päätöksen tekisikin viranhaltija.
Olen sitä mieltä, että on järkevää aika ajoin tarkastella tämäntyyppisten alennusten kriteeristöjä. Yhteisten rahojen käyttöä pitäisi pyrkiä kohdistamaan mahdollisimman tehokkaasti. Olen itse saanut nauttia erityisryhmien alennuksesta muutaman kuukauden ajan uniapnea-diagnoosin myötä. Vuosiranneke on saanut minut käyttämään uimahallin palveluja aikaisempaakin enemmän ja sitä kautta erityisryhmään kuuluminen omalta osaltaan mahdollistaa tilanteeni paranemista. En kuitenkaan ole ihan varma, että olenko minä sellainen ihminen, joka välttämättä terveydentilansa puolesta tarvitsisi alennusta. Tietyiltä osin kriteeristöä voi puolestani siis kyllä kiristääkin.
Uskon, että pohjimmillaan muutoksen taustalla on hyvät tarkoitukset, mutta pelkään lapsen menevän pesuveden mukana. Kriteeristön muutos on mielestäni liian mustavalkoinen. Etenkin olen murheissani mielenterveyspotilaiden kohtalosta, jotka jatkossa jäävät alennusten ulkopuolelle. Liikunnalla voi olla merkittävä arjessa jaksamista edistävä ja muita ongelmia ennaltaehkäisevä vaikutus, vaikka ihmisellä ei liikunnallista toimintarajoitetta olisikaan.
Meillä on kaupunkitasoisena strategisena tavoitteena keravalaisten liikunnallisen elämäntavan lisääminen. Tavoitteen yhtenä mittarina on uimahallin kävijämäärien täydentyminen. Onkin aiheellista kysyä, että onko tämä erityisryhmiin kohdistuva muutos strategiamme mukainen?
Loppuun on pakko mainita, että Tampereella uimahallin täysihintainen vuosikortti maksaa 130 euroa ja seniorit uivat päiväaikaan ilmaiseksi - se on liikunnallisen elämäntavan edistämistä.
Kuva Krzysztof Maksimiuk, Unsplash