Vaalikoneissa kysymysten asettelu on monesti hyvin yksinkertaistava ja joihinkin kysymyksiin voisi vastata aivan yhtä hyvin “jokseenkin samaa mieltä” tai “jokseenkin eri mieltä”. Kokonaiskuvan saamiseksi olenkin koonnut vastaukseni tälle sivulle ja pyrkinyt perustelemaan ajatuksiani lähes jokaisen kysymyksen kohdalla.
1. Julkisten palveluiden tasoa on pidettävä yllä, vaikka se vaatisi veronkorotuksia. - Jokseenkin samaa mieltä
Julkisilla palveluilla on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa. Ne ovat myös keskeisessa roolissa kaupungin vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden varmistamisessa.
Tuotettujen palveluiden sisältöjä ja tarpeellisuutta on säännöllisesti tarkasteltava ja haettava mekanismeja palveluiden tuottamiseen tehokkaammin.
2. Jotta Suomella olisi tulevaisuudessa varaa hyvinvointipalveluihin, mittavat leikkaukset niihin ovat välttämättömiä. - Jokseenkin eri mieltä
On mahdollista, että jotain leikkauksiakin joudutaan tekemään, mutta itse en haluaisi nähdä tilannetta, missä hyvinvointipalveluista lähdetään leikkaamaan mittavasti. Tämänkaltaisen alhoon vaipumisen sijaan meidän tulisi etsiä keinoja kestävään talouskasvuun sekä toiminnan tehostamiseen ja sitä kautta hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan turvaamiseen.
3. Keravan valtuuston jäsenmäärää pitäisi pienentää nykyisestä 51 valtuutetusta asukasmäärän mukaiseen minimiin eli 43 valtuutettuun. - Jokseenkin eri mieltä
Valtuuston koko on juuri päätetty pitää 51:ssä, joten tämä ei ole kovinkaan ajankohtainen aihe. En näe mahdottomana, että valtuuston kokoa tulevaisuudessa pienennettäisiin, mutta ehkäpä nykyisen ja minimin väliltä voisi löytyä joku kultainen keskitie.
Demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää, että riittävän monella poliittisella ryhmällä on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Tämä ei ole niinkään ongelma valtuustossa ja olisinkin ennemmin huolissani riittävän laajasta edustuksesta lautakunnissa.
4. Keravan kaupunginjohtajalla Kirsi Ronnulla on minun täysi luottamukseni. - Täysin samaa mieltä
Tämä on mielestäni aika lailla on-off tyyppinen kysymys. Etenkin nykyisenä valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä koen, että luottamusta joko on tai sitten sitä ei ole. Välimaastoa ei kaupunginjohtajan kohdalla oikein voi olla.
5. Ihmisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta itsestään sen sijaan, että hyvinvointiyhteiskunta tukee heitä monin eri tavoin. - Jokseenkin samaa mieltä
Koen, että enenevissä määrin ihmiset odottavat asioita tuotavaksi valmiina hopeatarjottimella. Tämä on huono kehityssuunta niiden ihmisten kohdalla, joiden elämäntilanne ja voimavarat antaisivat myöten ottaa itse enemmän vastuuta itsestään.
Kolikon toisella puolella on valitettavasti yhä kasvava joukko ihmisiä, jotka aidosti tarvitsevat yhä enemmän ja enemmän yhteiskunnan tukea. Heitä meidän tulee yhteisvoimin tukea eikä syyllistää.
Tämä kysymys näyttäytyy myös hieman eri näkökulmasta melko usein, kun pohditaan julkisten palvelujen järjestämistä. Moni hyväkin asia kaatuu siihen, että julkiselle toimijalle on asetettu niin kokonaisvaltainen vastuu palvelun käyttäjästä.
6. Elämässä menestyminen on ennen kaikkea ihmisestä itsestään kiinni. - Jokseenkin eri mieltä
Ihmisen omalla tekemisellä on merkittävä rooli menestymisensä rakentamisessa. On kuitenkin selvää, että mm. ihmisen sosioekonomisella taustalla on todella merkittävä vaikutus menestymisen mahdollisuuksiin emmekä me suinkaan ponnista elämään tasavertaisista lähtökohdista.
Yhteiskuntaa kehitettäessä meidän on pyrittävä tasaamaan menestymisen mahdollisuuksia ja sitä kautta saada käyttöön ihmisten potentiaali yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi.
7. Kouluissa tarvitaan enemmän pehmeitä keinoja koulurauhan säilyttämiseksi kuin kovia rangaistuksia. - Jokseenkin samaa mieltä
On selvää, että sekä pehmeitä, että kovia keinoja tarvitaan. Molempia enemmän kuin nykyään, eikä näitä ole syytä asettaa kysymyksen mukaisesti vastakkain.
Kouluilla pitäisi olla paremmat mahdollisuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen myös ns. kovien keinojen kautta - tarvittaessa koulusta erottamista myöten. En kuitenkaan usko, että tämä yksin on ratkaisu nykyiseen koulujen levottomuuteen. Resursseja pehmeiden keinojen käyttöön tulisi lisätä, jotta niitä voitaisiin aidosti käyttää ja puuttua ongelmiin ennaltaehkäisevästi.
8. HSL:n tulee muodostaa yksi koko HSL-alueen laajuinen tasahintainen vyöhyke. - Täysin samaa mieltä
HSL:n tekemien selvitysten mukaan tämä olisi niin asiakkaiden kuin HSL:n talouden kannalta paras tariffi-ratkaisu. Ratkaisu myös lisäisi joukkoliikenteen käyttöä. Meille Keravalaisille asukkaille se merkitsisi todennäköisesti halvempia joukkoliikenteen lippuja.
9. Keravan pitäisi erota HSL:stä. - Täysin eri mieltä
Keravan tulee säilyä HSL:n jäsenenä. Itsenäisenä toimijana meillä ei olisi mitenkään mahdollista tuottaa saman tasoista joukkoliikennepalvelua.
10. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita Keravan keskustassa pitää parantaa autoilun kustannuksella. - Jokseenkin eri mieltä
Liputan vahvasti kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen puolesta. Vastakkainasettelua autoilun kanssa sen sijaan en kannata, vaan uskon että Keravalla molempien olosuhteita voidaan pitää hyvällä tasolla samanaikaisesti.
Autoilun rooli keskustassa ylipäätänsä on asia, joka tulee pohtia keskustan kehittämisen yhteydessä. Kävelykadulla tapahtuva reilusti lisääntynyt autoilu pitäisi saada kuriin.
11. Kävelykatu Kauppakaari pitäisi kattaa. - Täysin eri mieltä
En näe tarvetta kattaa Kauppakaarta.
Mikäli löytyy hyvät perusteet jonkin tietyn osuuden kattamiseksi, niin en sinänsä ole ehdottomasti tämäntyyppisten ratkaisujen selvittämistä vastaan. On kuitenkin hieman vaikea nähdä kuinka tämä merkittävästi parantaisi keskustan elinvoimaisuutta nykyisestään.
12. Lähipalveluiden säilyminen maantieteellisesti kattavasti on otettava tärkeimmäksi prioriteetiksi kuntia koskevassa päätöksenteossa. - Jokseenkin eri mieltä
Tämä ei Keravan näkökulmasta ole haaste enkä siten voi pitää sitä meidän päätöksenteossamme tärkeimpänä prioriteettina.
Pienen pinta-alan kaupunkina palvelut voi katsoa lähipalveluiksi sijaitsee ne melkein missä tahansa kaupungin alueella. Koulujen ja päiväkotien verkosto pitää pitää riittävän tiheänä, jotta matkat niihin eivät muodostu liian pitkiksi.
Ehkä tärkeämpänä huolehdittavana pitäisin sitä, että Keravalla ylipäätänsä säilyy palvelut riittävän kattavasti. Tässä kaupungilla on tärkeä edunvalvontarooli hyvinvointialueen suuntaan.
13. Nuorisotalo Häkki tulee säilyttää ja remontoida kaikin keinoin, vaikka se maksaisi. - Jokseenkin samaa mieltä
Häkin säilyttämiselle nuorisotalona ei ole perusteita. Nuorisotyö tavoittaa nuoret yhä enemmän ja enemmän liikkuvan nuorisotyön kautta ja kiinteiden nuorisotilojen kysyntä ollut laskusuunnassa.
Häkin säilyttäminen rakennuksena olisi varmasti jonkinasteinen kulttuuriteko. Sen sijaan, että kaupunki ryhtyisi peruskorjaamiseen itse, tulisi ennemmin keskittyä löytämään ulkopuolinen taho, joka haluaisi jatkaa rakennuksen elinkaarta jossain muussa käytössä.
Alueellista yhteisöllistä tilaa asukkaiden käyttöön tulisi lisätä Kalevan koulun yhteyteen sen sijaan, että käyttäisimme suuren summan Häkin korjaamiseen.
14. Suhtaudun myönteisesti ajatukseen siitä, että kotikuntani olisi tulevaisuudessa entistä monikulttuurisempi. - Jokseenkin samaa mieltä
Monikulttuurisuus itsessään on ihan hyvä asia. Meidän on kuitenkin tehtävä työtä sen eteen, että eri ihmisryhmien yhteiselossa onnistutaan. Tarvitaan onnistunutta kotoutumista, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä työtä rasismin kitkemiseksi. Myös suomalaista kulttuuria ja perinteitä on syytä vaalia.
15. Hyvinvointia rakennetaan parhaiten keskittämällä voimavarat suurimpiin kaupunkikeskuksiin. - Jokseenkin samaa mieltä
Lähtökohtaisesti pidän kaupungistumista hyvänä asiana. Julkiset palvelut on kustannustehokkaampaa tuottaa riittävän isolle asukaspohjalle. Tiiviissä kaupunkirakenteessa on myös mahdollista elää vähäpäästöisempää elämää. Myös julkinen liikenne on helpommin järjestettävissä, mikä vähentää yksityisautoilun tarvetta.
Kaupungistuminen ei tietenkään tapahdu ilman haasteita. On pidettävä huolta siitä, että ihmisillä on varaa asua kaupungeissa. Myös rakentamisen ja luonnon suhteesta on pidettävä huolta, mikä korostuu pinta-alaltaan pienellä Keravalla.
16. Valtion on tuettava väestöltään väheneviä kuntia rahamääräisesti nykyistä enemmän, jotta elämisen edellytykset säilyvät Suomen eri osissa. - Täysin eri mieltä
Asuminen tulee keskittää kantokyvyltään riittävän isoihin yksiköihin, siten että palvelujen tuottaminen on taloudellisesti järkevää eikä kohtuuttomia tulonsiirtoja tarvita.
17. Kuntien määrää pitäisi vähentää tuntuvasti Suomessa. - Jokseenkin samaa mieltä
Kuntien sopiva määrä määräytyy mielestäni sen mukaan mikä kuntien kantokyky palveluiden järjestämiseksi on. Maassa on jo nyt kuntia, joissa vaikkapa uuden koulun rakentaminen olisi taloudellisesti kohtuuttoman raskas projekti. Onko järkevää, että tuontyyppiset kunnat toimivat itsenäisinä? Mielestäni ei.
18. Keravan viheralueet tulisi säilyttää nykyisessä laajuudessaan. - Täysin samaa mieltä
Nykyisistä ei ainakaan ole varaa nipistää. Tavoitteena voisi jopa pitää, että yksittäisiä rakennettuja alueita saataisin takaisin virkistyskäyttöön.
19. Keravan pitää pyrkiä nykyistä aktiivisemmin saamaan uusia maa-alueita naapurikunnista osakuntaliitosten avulla. - Jokseenkin eri mieltä
On varmasti joitain alueita, joiden osalta rajojen siirto voisi olla perusteltuakin. Ehkä kuitenkin hedelmällisempää kuin maiden hamuaminen olisi yhteistyön tiivistäminen naapurikuntien välillä.
20. Henkilöjunaliikenteen käynnistämistä Keravan ja Sipoon Nikkilän välille tulisi kiirehtiä. - Jokseenkin eri mieltä
Henkilöliikenteen aloittaminen Keravan ja Nikkilän välillä on jo nyt lähivuosien suunnitelmissa mukana. En sinänsä näe tarvetta kiirehtiä liikenteen aloittamista ennen kuin radan varrelle on saatu rakennettua riittävä asuntokanta asiakasmäärien takaamiseksi.
21. Keravan asemanseudulle on järkevää rakentaa asuinkerrostaloja niin tiiviisti kuin mahdollista. - Jokseenkin samaa mieltä
Tähän olisi voinut yhtä hyvin vastata “osin eri mieltä.” Asemanseudulle on järkevää rakentaa asuinkerrostaloja. Asemanseutu on keskusta-aluetta, jonne tiiviisti rakentaminen on myös perusteltua. En kuitenkaan osta ajatusta mahdollisimman tiiviistä rakentamisesta, vaan rakentamisen tiiveys on suunniteltava tapauskohtaisesti siten että rakennukset istuvat ympäristöönsä.
Asemanseutu on yksi keskeisimpiä alueita Keravan kaupunkikuvan kehittämisen osalta ja tehtävillä ratkaisuilla linjataan keskustan ilmettä vuosikymmeniksi. Laatu ensin.
22. Keskustaan pitää kaavoittaa nykyisiä tornitaloja korkeampia rakennuksia. - Jokseenkin samaa mieltä
Jotta Keravan kasvua ei tarvitse tehdä lähiluonnon kustannuksella, on meidän pystyttävä tiivistämään jo nyt rakennettuja alueita. Mielestäni on luonnollista, että keskusta-alueen rakentaminen on tiivistä ja korkeaa. Tämä voi tarkoittaa yksittäisiä taloja, jotka ovat jopa korkeampia kuin nykyiset tornitalot. Talojen korkeus ei sinänsä tule kuitenkaan olla mikään ensisijainen tavoite.
23. Varallisuuden epätasainen jakautuminen on merkittävä eriarvoisuusongelma. - Jokseenkin eri mieltä
Mielestäni menestymisestä pitää voida palkita. Se on perusedellytys sille, että ihmiset ovat valmiita laittamaan itsensä likoon ja ottamaan menestymiseen vaadittavia riskejä. Suomessa tuloerot ovat toistaiseksi järkevällä tasolla ja verotus hoitaa osaltaan sen, että yksilön menestyksestä pääsee nauttimaan myös yhteiskunnan muut jäsenet.
24. Ihmisten pitäisi saada ilmaista vapaasti sukupuoli-identiteettiään. - Jokseenkin samaa mieltä
Ylipäätänsä ihmisten erilaisuus ja erilaiset taustat tulisi ottaa huomioon paremmin. Ihmisten tulisi voida kyetä ilmaista itseään ilman riskiä syrjinnästä.
Samaan aikaan on todettava, että julkisten palvelujen tuottaminen erikseen jokaisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ei aina ole helppoa eikä tarkoituksenmukaistakaan. En kuitenkaan näe mitään syytä miksi emme yrittäisi parantaa nykytilannetta.
25. Perinteiset kristilliset arvot ovat minulle tärkeitä. - Jokseenkin eri mieltä
Omat arvoni perustuvat siihen miten voisin elää kestävää ja merkityksellistä elämää ja olla omalta osaltani tekemässä ympäröivää maailmaa paremmaksi. Tässä lähestymisessä on toki yhtymäpintoja kristillisten arvojen, kuten lähimmäisenrakkauden, kanssa. En kuitenkaan voi sanoa, että rakentaisin arvopohjaani uskonnollisista lähtökohdista.
26. Miehillä ja naisilla tulisi olla selkeärajaiset ja perinteiset sukupuoliroolit. - Täysin eri mieltä
En usko siihen, että olisi joku tietty hetki ajassa, jolloin sukupuolirooleissa olisi saavutettu kulminaatiopiste ja siihen pitäisi sitten hirttäytyä. Ihmisten välisten roolien tulee elää ajassa ja se miten se kunkin elämässä näkyy on yksilöllistä.
Pidän perinteisten sukupuoliroolien korostamista haitallisena tasa-arvon edistämiselle mm. työelämässä.
1. Pienten koulujen lakkauttaminen on perusteltua säästösyistä. - Jokseenkin samaa mieltä
Yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että koulutus tulee järjestää sen kokoisissa yksiköissä, joissa opetus voidaan järjestää kustannustehokkaasti. Oppimisympäristö ei saisi kärsiä liikaa koulun koosta, suuntaan tai toiseen.
Koulujen lakkauttaminen kokonsa vuoksi ei ole Keravalla kovinkaan ajankohtainen aihe. Keravalla on aika ajoin keskusteltu Ali-Keravan koulun kohtalosta. Se lienee tällä hetkellä pienin koulumme ja sillä on mielestäni paikkansa keravalaisena kouluna ja historiamme konkretisoijana. En näe tarvetta lakkauttaa tätä pidettyä koulua ellei siihen löydy jotain todella merkittäviä opetuksellisia perusteita.
2. Kunnassani tulisi tarjota mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä suomenkielisissä kouluissa jo ennen peruskoulujen kuudetta luokkaa. - Täysin samaa mieltä
Ruotsin kieli on virallinen kieli Suomessa sekä erittäin käyttökelpoinen taito pohjoismaisessa yrityskentässä. Mielestäni olisi tärkeää mahdollistaa ruotsin kielen opiskelu jo ala-asteella niille, jotka siitä ovat kiinnostuneita.
3. Kuntani tulisi asettaa yläraja peruskoulun opetusryhmien koolle. - Jokseenkin samaa mieltä
Keravalla on käytössä maksimikoko aloittaville luokille. Tämä käytäntö on mielestäni hyvä ja sitä tulee jatkaa. Oppilasryhmien koot elävät muuttoliikkeen myötä ja se on mielestäni ihan luonnollista. Olisi tärkeää, että Keravalla linjattaisiin tarkemmin oppilaiden maksimimäärät valmistavan opetuksen luokilla, joiden osalta olemme kaukana OAJ:n suosituksista.
4. Kouluissa ja päiväkodeissa pitää vähentää liharuoan tarjoamista. - Täysin samaa mieltä
Kotimaisen kasvispainotteisen ruoan osuutta tulisi lisätä. Sille on sekä terveydelliset että ilmastolliset perusteet. Tämä ei tarkoita liharuoan kieltämistä, vaan painotusten uudelleenarviointia siten, että samanaikaisesti huolehditaan ruoan ravitsevuudesta.
5. Kunnan pitää tukea rahallisesti alle 3-vuotiaiden lasten hoitamista kotona. - Jokseenkin samaa mieltä
Mielestäni nykyinen Kerava-lisä toimii vetovoimatekijänä kaupungillemme ja se voidaan pitää nykyisellä tasollaan.
6. Koulun on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä. - Jokseenkin eri mieltä
Mielestäni koulun tehtävä ei ole ylläpitää kristillisiä perinteitä. Sen sijaan koulun tulisi mahdollistaa erilaisten perinteiden harjoittamisen osana koulun toimintaa. Esim. joulukirkko niille, jotka kokevat sen omakseen ja vastaavasti jokin toinen tapa ilmentää omaa kulttuuriaan niille, jotka eivät halua olla osana kristillisiä perinteitä.
Yksittäisten uskontokuntien vakaumuksien edistämisen sijaan koulun tulisi edesauttaa erilaisten kulttuurien ja uskontojen ymmärtämistä.
7. Kuntani pitää houkutella asukkaita vauvarahalla. - Täysin eri mieltä
En näe tarpeelliseksi maksaa vauvarahaa Keravalla. Koen tärkeämmäksi huolehtia siitä, että Keravalla palvelut ovat hyvällä tasolla ja lapsiperheet kokevat kaupunkimme hyväksi paikaksi kasvattaa jälkipolveaan.
8. Jos kunnan tuloja ja menoja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja leikkaamalla kuin veroja korottamalla. - Jokseenkin samaa mieltä
Yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että ensisijaisesti menojen ja tulojen tasapainotusta tulisi hakea toiminnan tehostamisen kautta. Keravalla olemme kuitenkin viime vuosinä käyneet läpi erilaisia tehostamisohjelmia ja niiden tulokset ovat olleen varsin laihoja. Verrokkikuntiin nähden tuotamme palvelut jo varsin kustannustehokkaasti ja toisaalta tuloveroprosenttimme on varsin matala.
Kaupungin talous tulisi suunnitella siten, että se kestää lyhytaikaisia suhdannevaihteluita ilman välitöntä painetta verojen korotuksiin tai palveluiden leikkaamiseen. Tämä vaatii pitkäjänteistä talouden suunnittelua ilman lyhytnäköistä optimointia.
Mielestäni on pystyttävä katsomaan avoimin mielin myös verotuksen tasoa, jotta riittävä palvelutaso ja kaupungin vetovoimaisuus voidaan turvata. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa vuodesta toiseen haemme jatkuvia säästöjä ja siitä huolimatta pystymme nipin napin pitämään talouttamme tasapainossa. Tämä ei ole kestävää pitkässä juoksussa.
9. Pääomatulot on pidettävä kunnallisverotuksen ulkopuolella. - Jokseenkin samaa mieltä
Tämä ei tietenkään ole kunnan päätäntävallassa oleva asia. Sinänsä en näe estettä sille, etteikö eri verolajien jakautumista valtion ja kuntien välillä voitaisi tarkastella. Myös pääomatulojen osalta.
Pääomatulot jakautuvat oletettavasti melko epätasaisesti eri kuntien välillä, joten jonkinlainen tasausmekanismi olisi varmasti välttämätön. En näe mielekkäänä rakentaa entistä monimutkaisempaa tapaa jakaa verotuloja kunnille. Näen tärkeämpänä nykyisen valtionosuusjärjestelmän kehittämisen siten, että se ei rankaise elinvoimaisia kuntia.
10. Kunnan on ostettava ensisijaisesti palveluita omistamiltaan yhtiöiltä. - Jokseenkin samaa mieltä
Hankinnat sidosyksiköiltä on monesti perusteltuja - esimerkkinä vaikkapa jätehuolto, missä vapaita markkinoita ei käytännössä ole. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että sidosyksiköltä tehtävät hankinnat ovat kustannuksiltaan kilpailukykyisiä muihin markkinatoimijoihin nähden. Mikäli vapaat markkinat tarjoavat parempaa kustannustehokkuutta, ei sidosyksikön käyttö ole perusteltua.
11. Kuntien pitää osallistua maakuntalentojen rahoittamiseen. - Täysin eri mieltä
Ymmärrän tarpeen subventoida liikennettä syrjäseuduille. Sen pitäisi kuitenkin tapahtua kohdistaen tuki ympäristöystävällisiin liikennemuotoihin.
12. Pienten paikkakuntien työttömille riittää, että tukea työnhakuun saa etänä. - Jokseenkin eri mieltä
Tämä ei ole Keravan kannalta relevantti kysymys, koska en laske Keravaa pieneksi paikkakunnaksi ja meillä nämä palvelut on tarjolla myös lähipalveluina. Yleisellä tasolla ajattelen niin, että on kunnan etu tarjota työn hakijalle kaikki tarvittava tuki, jotta työllistyminen olisi mahdollista. Etänä annettava tuki on varmasti ihan hyvä lisä muussa palveluvalikoimassa, mutta ainoana tukimuotona se ei ole riittävä.
13. Kunnan pitää tarvittaessa pakkolunastaa yksityisiä maa-alueita, jotta se saa tonttimaata rakentamiseen. - Jokseenkin eri mieltä
Pakkolunastus tulisi mielestäni olla viimeisin keino valikoimassa eikä sitä tule käyttää kevyin perustein. Vain merkittävän Keravan kaupunkikuvan kehittämisen esteenä olevan tilanteen purkaminen voisi tulla kyseeseen pakkolunastamalla.
14. Kuntien pitää paikata valtion tekemät leikkaukset teattereiden rahoitukseen. - Jokseenkin samaa mieltä
Kuntien tulee huolehtia siitä, että alueellaan toimivilla kulttuuritoimijoilla olisi edellytykset jatkaa toimintaansa valtion lyhytnäköisistä leikkauksista huolimatta. Pitkässä juoksussa en kuitenkaan näe kestävänä, että valtio “ulkoistaa” teattereiden tukemisen kunnille. Valtion tulisi ymmärtää kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja kohtuullistaa tehdyt leikkaukset.
15. Kirjastoja pitäisi muuttaa itsepalvelukirjastoiksi, jotta kuntani voi säästää henkilöstön palkkakuluista. - Täysin eri mieltä
Itsepalvelukirjasto on mielestäni todella hieno palvelu Keravan kirjastossa ja sitä tulee ehdottomasti jatkaa. Sen sijaan kirjaston muuttamista itsepavelukirjastoksi säästötoimenpiteenä en missään nimessä kannata eikä tämän suuntaisia ajatuksia Keravalla ole myöskään ole ollut esillä.
16. Kuntani pitää rahoittaa tapahtumia, jotka lisäävät erilaisten kulttuurien vuorovaikutusta. - Täysin samaa mieltä
Uskon, että taiteella ja kulttuurilla on tulevaisuudessa suuri rooli sen suhteen, että opimme elämään yhteisymmärryksessä eri taustat omaavien ihmisten kesken. Keravan valtuuston hyväksymien kulttuurilinjausten mukaisesti: “Otetaan kulttuuri monipuolisuudessaan tärkeäksi välineeksi Keravalle muualta muuttaneiden kotouttamiseen ja keravalaisten yhteisten juurien kasvattamiseen.”
17. Kuntien määrää pitäisi vähentää tuntuvasti Suomessa. - Jokseenkin samaa mieltä
Kuntien sopiva määrä määräytyy mielestäni sen mukaan mikä kuntien kantokyky palveluiden järjestämiseksi on. Maassa on jo nyt kuntia, joissa vaikkapa uuden koulun rakentaminen olisi taloudellisesti kohtuuttoman raskas projekti. Onko järkevää, että tuontyyppiset kunnat toimivat itsenäisinä? Mielestäni ei.
18. Kotikuntani olisi hyvä osoittaa tukensa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille Pride-liputuksella. - Täysin samaa mieltä
19. Myös kuntani harvaan asutuilta alueilta pitää päästä palveluiden ääreen julkisella liikenteellä. - Jokseenkin samaa mieltä
Kerava on pinta-alaltaan pieni kaupunki ja etäisyydet siten lyhyitä. Olemme myös varsin tiheästi asuttu kaupunki, joten tämä kysymys ei ole Keravan näkökulmasta kovin relevantti. Hyvä julkinen liikenne on avainasemassa liikenteen päästöjä vähennettäessä. Siitä näkökulmasta ajateltuna on tärkeää että kaikilla asukkailla olisi tosiasiallinen pääsy julkisen liikenteen piiriin.
Keravalla myös kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen on oleellista. Lyhyistä etäisyyksistä johtuen mm. pyöräily on todellinen vaihtoehto niin yksityisautoilulle kuin jossain määrin myös julkiselle liikenteelle. Onkin tärkeää pitää huolta siitä, että kevyen liikenteen olosuhteet Keravalla pidetään hyvällä tasolla.
20. Kuntani tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla. - Täysin samaa mieltä
Keravalla metsäalueita on niin vähän, että ei ole mitenkään perusteltua tehdä niillä avohakkuita ellei sillä pyritä estämään puuston tautien leviämistä. Keravan kaupungin omistamat metsät eivät käytännössä ole talousmetsiä eikä niillä pyritä tekemään taloudellista tulosta.
21. Kuntaani pitää houkutella lisää teollisuuden työpaikkoja, vaikka siitä olisi haittaa ympäristölle. - Täysin eri mieltä
Talous voi joustaa hetkellisesti ja palautua. Ympäristön kanssa todennäköisyydet ovat pienemmät. Ympäristöarvot tulisi olla sisäänrakennettuna, kun talouskasvun suuntaviivoja suunnitellaan. Jokaista puuta ei tarvitse säästää, mutta isossa mittakaavassa luonto pitäisi aina tulla ensin.
Mikäli työpaikkojen luomiseksi ympäristöarvoista joudutaan tinkimään, voidaan varsin aiheellisesti kysyä että onko juuri nämä työpaikat sellaisia, joita Keravalle haluamme?
Tulevaisuuden menestyvä liiketoiminta ei ole ristiriidassa ympäristöarvojen kanssa.
22. Kunnan on asetettava rakentaminen lähiluonnon säilyttämisen edelle. - Täysin eri mieltä
Rakentamista tarvitaan tulevaisuudessakin, se on selvä. Rakentamista voidaan kuitenkin tehdä myös lähiluonnon ehdoilla. Tämä on etenkin meillä Keravalla tärkeää, koska lähiluontoa on pienen pinta-alamme myötä varsin rajallisesti. Välillä kompromisseja tietenkin tarvitaan, mutta ensisijainen linjaus tulisi olla luonto ensin.
23. Kuntani on pyrittävä saavuttamaan hiilineutraalius jo ennen Suomen tavoitevuotta 2035. - Jokseenkin samaa mieltä
Olisi tietenkin hienoa, mikäli Kerava saavuttaisi hiilineutraaliuden jo ennen vuotta 2035. Kerava on asettanut tavoitteekseen tuon nimenomaisen vuoden ja siitä kirimistä tärkeämpänä pidän sitä, että tuo nykyinen tavoite otetaan vakavissaan ja tehdään riittäviä toimia sen saavuttamiseksi.
24. Maahanmuuttajat vahvistavat kotikuntani elinvoimaa. - Jokseenkin samaa mieltä
Pitkässä juoksussa tarvitsemme lisää työvoimaa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Työvoiman kotimaa ei mielestäni ole merkityksellistä, vaan pääasia olisi löytää tarvetta vastaavaa ammattitaitoista työvoimaa. Käytännössä tulemme tarvitsemaan lisää ulkomaista työvoimaa ja siten maahanmuuttajat ovat omalta osaltaan vahvistamassa Keravan elinvoimaa.
25. Kuntani pitää säästää maahanmuuttajien kotouttamisen palveluista. - Täysin eri mieltä
On Keravan tulevaisuuden kannalta erittäin oleellista, että kaupungissa asuvat maahanmuuttajat kotoutuvat mahdollisimman hyvin. Olisi erittäin lyhytnäköistä säästää näistä palveluista, koska epäonnistuneen kotoutumisen hintalappu on pitkässä juoksussa huomattavasti suurempi.
26. Kuntani pitää kieltäytyä vastaanottamasta kiintiöpakolaisia. - Täysin eri mieltä
Kerava on sitoutunut vastaanottamaan hyvin pienen määrän kiintiöpakolaisia muutaman vuoden välein. Se on vähintä mitä voimme tehdä näiden hätää kärsivien ihmisten hyväksi.
27. Nuorisotyö Keravalla kaipaa kipeästi lisäresursseja, kuten laajempaa aukioloa nuorisotiloilla ja koulutettuja nuorisotyöntekijöitä. - Jokseenkin samaa mieltä
Nuorisotyön lisäresursointi voi olla tarpeellista tulevaisuudessa. Tämänkaltainen linjaaminen on kuitenkin tässä tilanteessa hieman ennenaikaista, kun olemme juuri aloittaneet uuden organisaatiorakenteen mukaisen toiminnan. Nuorisopalveluiden siirto lasten ja nuorten toimialan alaisuuteen toivottavasti tuo mukanaan synergiaetuja, jotka osaltaan parantavat resursointiin liittyviä haasteita. Tämän aiheen tiimoilta tulee olla herkällä korvalla ja tarvittaessa resursointia tulee lisätä.
Resurssien käyttö kiinteiden nuorisotilojen laajempaan aukioloon ei mielestäni ole tällä hetkellä tarpeellista. Viime vuosien käyttäjämäärien trendi on ollut sen kaltainen, että kiinteiden nuorisotilojen sijaan panostuksia tulisi lisätä liikkuvan nuorisotyön tekemiseen.
28. Keravan valvontakameraverkostoa tulisi laajentaa entisestään yleisen turvallisuuden lisäämiseksi. - Jokseenkin eri mieltä
Keravan kameravalvonnalla on sinänsä varmasti paikkansa rikosten selvittelyssä. Ymmärrykseni mukaan julkisella paikalla tapahtuvan kameravalvonnan rikoksia ehkäisevä vaikutus on tutkimusten mukaan kuitenkin kyseenalainen. Näin ollen en näe perusteltuna käyttää lisäresursseja kameravalvonnan laajentamiseksi entisestään, vaan resursseja pitäisikin kohdistaa keinoihin, jotka todistetusti vaikuttavat rikosten ennaltaehkäisyyn.
29. Kauppalantalon peruskorjaus pitää aloittaa pikimmiten, jo tulevan valtuustokauden aikana. - Jokseenkin samaa mieltä
Kauppalantalon peruskorjauksen suunnittelu ja rahoitusratkaisut on syytä saattaa valmiiksi tulevalla valtuustokaudella. Itse peruskorjauksen aikataulu tulee suunnitella siten, että se voidaan tehdä huolella, kustannustehokkaasti ja investointiohjelman priorisoinnin mukaisesti.
30. Keravan tulisi jatkossa keskittää kulttuurin tukeminen vahvemmin kertaluonteisiin tapahtumiin, jatkuvakuluisten instituutioiden ylläpitämisen sijaan. - Jokseenkin eri mieltä
Kaupungin tulee mahdollistaa pysyvä kulttuuritoiminta, kuten Sinkan museotoiminta. On myös tärkeää tukea kaupungin kulttuuritoimijoita pitkäjätenisesti. Samaan aikaan myös kertaluontoisilla tapahtumilla on paikkansa. Näitä ei tulisi mielestäni asettaa toisiaan vastaan, vaan varmistaa että molemmille löytyy riittävä rahoitus.
31. Kaupungin hankintaohjeita pitää entisestään tarkentaa sekä käytäntöjä parantaa ja valvoa aiempaa paremmin. - Jokseenkin samaa mieltä
Keravan kaupunginhallituksen jäsenenä olin käynnistämässä keväällä 2024 toimenpideohjelmaa hyvän hallinnon vahvistamiseksi. Vihreänä ryhmänä olimme tämän työn käynnistämisessä aloitteellisia. Osana näitä toimenpiteitä oli mm. hankintayksikön parempi resursointi ja ohjeistusten läpikäynti ja valvonta. Tämä työ on edennyt suunnitellusti ja parannusta on tapahtunut huomattavasti. Nyt tärkeää on seurata toiminnan kehittymistä, huolehtia henkilökunnan jatkuvasta kouluttamisesta hankintojen tekemiseen sekä valvoa tehtyjen linjausten noudattamista.