Päätöksenteon avoimuuden lisääminen on ollut yksi keskeinen teema, jota olen pitänyt esillä jo pidemmän aikaa. Poliittinen päätöksenteko on lähtökohtaisesti julkista, joten voikin tietysti kysyä, että mikä se varsinainen ongelma sitten on? Mielestäni julkinen on melko eri asia kuin avoin. Yksi merkittävä haaste on se, että asioita valmistellaan kulisseissa hyvinkin pitkälle ennen kuin niistä tulee julkisia. Myös valmisteilla olevista asioista olisi mielestäni viestittävä avoimemmin, jotta asukkailla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua asuinympäristönsä suunnitteluun.
Keskeisimpiä kaupungin prosesseja on talousarvioprosessi, joka rullataan läpi joka vuosi. Talousarviolla määritellään käytännössä se taso ja laajuus, millä palvelut kaupungissa toteutetaan ja siten se onkin erittäin keskeinen osa koko päätöksentekokoneistoa. Valmisteluprosessissa kaupunginjohtaja esikuntineen luo pohjan seuraavan vuoden talousarviolle, minkä jälkeen poliittiset ryhmät aloittavat omat neuvottelunsa.
Keravalla on päädytty malliin, missä asukkaat pidetään koko prosessin ajan pimennossa. Kaupunginjohtajan esitystä ei julkaista, joten asukkailla ei ole mahdollisuutta osallistua keskusteluun ennen kuin kaikki päätökset on jo tosiasiallisesti tehty. Ei ole myöskään mahdollisuutta arvioida sitä kuinka merkittävästi poliitikot mahdollisesti kävelevät viranhaltijoiden esitysten yli ja muuttavat asioita poliittisen neuvottelun aikana. Avoimuutta tulisikin lisätä (esimerkiksi Vantaan mallin mukaan) siten, että kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaisiin ja se olisi asukkaiden arvioitavissa.
Toisaalta esimerkiksi kaavaprosessit ovat julkisia eri vaiheineen, mutta ne saattavat olla kestoltaan vuosia. Asukkaiden on melko vaikea olla hereillä sen suhteen milloin on ne todelliset vaikuttamisen paikat. Liian usein päädytään tilanteeseen, missä vasta kaavan hyväksymisvaiheessa asukkaat reagoivat suunniteltuun muutokseen. Viestintää on siis edelleen kehitettävä, jotta asukkaat saadaan osallistumaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Kaupungin osallisuusohjelma etenee todennäköisesti hyväksyntään vielä tänä keväänä. Siinä määritetään tavat ja toimenpiteet, joilla kaupunki pyrkii edistämään vuoropuhelua asukkaiden kanssa. Tämä on hyvä paperi, joka nyt sitten pitää konkretisoida tekemiseksi. Ensi valtuustokauden valtuutettujen tehtävänä onkin huolehtia siitä, että osallisuusohjelma viedään käytäntöön ja työlle annetaan myös riittävät taloudelliset resurssit.
Avoimuuden alle mahtuu vielä ainakin yksi alue, missä meillä Keravalla olisi parannettavaa. Vaikka olemmekin hyvä kaupunki asua, niin kaikki ei silti todellisuudessa ole aina nami-namia. Kaupungin tulisi pystyä kertomaan asioista niin kuin ne ovat. Juhlitaan onnistumisia ja avataan epäonnistumiset selkä suorana - molemmissa olisi parannettavaa.
Olen myös aikaisemmin kirjoittanut blogissani tästä teemasta:
Kaupunki on asukkaitansa varten. Kaupunki on myös asukkaidensa näköinen. On meidän kaikkien etu, että Kerava säilyy hyvänä paikkana asua. Täällä pitää olla palveluja, tekemisen mahdollisuuksia ja turvallista asua. Keravan tulee olla hyvä paikka kasvattaa lapsia. Keravan tulee olla hyvä paikka menestyä.
Jotta tämä kaikki voisi toteutua, tulee meidän varmistaa se, että kaikki asukkaat pysyvät menossa mukana erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista huolimatta. Asukkaiden hyvinvointi vähentää häiriökäyttäytymistä ja parantaa sitä kautta meidän kaikkien turvallisuutta. Turvataan lapsille ja nuorille mahdollisuudet harrastaa ja kiinnittyä yhteisömme jäseniksi. Huolehditaan heikommassa asemassa olevista ja luodaan yrityksille puitteet menestyä.
On väistämätöntä, että Keravan asukaspohja tulee monipuolistumaan. Tänne muuttaa ihmisiä eri kulttuuritaustoista - onkin ennustettu, että Uudenmaan väestöstä noin 30% tulee olemaan vuonna 2040 maahanmuuttajataustaisia. On tärkeää, että luomme kaupunkia, jonka kaikki sen asukkaat voivat kokea kodikseen. Myös kaupungin on pysyttävä tässä muutoksessa mukana. Eri kieliryhmiä on huomioitava paremmin - esimerkiksi selkokielen käytön lisäämisellä.
Kaupungin tulisi olla mahdollistaja. Sen sijaan, että vetäydytään pykäläviidakkojen taakse, luodaan kulttuuria, missä kaupunki toimii alustana asukaslähtöiselle toiminnalle. Kolmannen sektorin toimijat kuten yhdistykset ja urheiluseurat ovat keskeinen voimavara ja heidän toimintaedellytykset on turvattava. Valjastetaan liikunta ja kulttuuri kotoutumisen edistämisen työkaluksi.
Emme ole rakentamassa kaupunkia vain itsellemme, vaan myös tuleville sukupolville. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että tekemämme päätökset ovat kestäviä. On meidän sukupolven tehtävä ratkaista ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät haasteet ja tämän onkin näyttävä myös kaupungin toiminnassa. Resurssit on käytettävä viisaasti ja kiertotaloutta on edistettävä. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin on panostettava ja asemakeskuksen liityntäpysäköinnin yhteyteen saatava kunnollinen pyöräparkki.
Tulevalla valtuustokaudella päivitetään Keravan yleiskaava. Se linjaa kaupungin kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen ja on siksi yksi keskeisimpiä päätöksiä tulevina vuosina. Yleiskaavan valmistelussa on huomioitava kestävällä tavalla ympäristön ja lähiluonnon rooli. On myös arvioitava kriittisesti missä menee pienen pinta-alamme mahdollistamat kasvun rajat.
Kaupungin päätöksenteko rytmittyy hyvin pitkälti tietyn vuosirytmin mukaan. Joitain asioita mietitään pari vuotta eteenpäin tai korkeintaan valtuustokaudeksi kerrallaan - poikkeuksena tästä edellä mainittu yleiskaava. Mielestäni aikahorisonttia tulisi pidentää. Merkittävimmistä teemoista ja hankkeista tulisi hakea poliittisten ryhmien välillä yhteisymmärrystä, jotta voisimme tehdä konkreettisempia suunnitelmia yli valtuustokausien: Miten kehitämme keskusta-aluetta? Mitkä ovat merkittävimmät investoinnit joihin kaikki sitoudumme? Miten edistämme ilmasto-tavoitteittemme toteutumista?
Tulevan valtuustokauden yksi keskeisimpiä talouteemme vaikuttavia asioita on vuoden alusta alkaneen työllisyyden hoidon muutos. Vastuu työllisyyden hoidosta siirtyi valtiolta kunnille ja tähän liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Mikäli onnistumme ihmisten työllistämisessä, on sillä taloudellisesti positiivinen vaikutus kaupungille. Vastapainona on sitten huomattavat taloudelliset riskit, mikäli emme saa työllisyyspalveluja viritettyä hyvään lentoon. Erityisesti maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen on kiinnitettävä huomiota.
Kaupungin taloutta tulee saada ohjattua kestävämmälle uralle. Viime vuodet olemme etsineet tehostettavaa ja säästettävää ilman merkittäviä tuloksia. Löysät on aika pitkälti jo otettu pois. Kun tähän lisää budjetoinnin ilman minkäänlaisia riskivaroja, ollaan tilanteessa, missä korttitalo kaatuu pienestäkin tuulenvireestä.
Mielestäni kaupungin taloutta tulisi suunnitella siten, että se kestäisi pienet suhdannevaihtelut. On myös kestävän kaupunkikehityksen kannalta oleellista, että meidän taloutemme kestää tärkeiden investointien tekemisen oikea-aikaisesti. Kaupunki, joka pystyy tarjoamaan asukkailleen laadukkaat palvelut säilyy myös vetovoimaisena ja sitä kautta taloudellisesti terveenä. Luodaan hyvät puitteet yrittää ja menestyä - se lisää kaupungin elinvoimaa ja luo hyvinvointia meille kaikille.
Blogikirjoituksia tästä teemasta: